Kielitietoisempia verkkokursseja

Kielen ja erityisesti kirjoitetun kielen rooli on perinteisesti verkkokursseilla ollut suuri. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun oppija aloittaa verkkokurssin? Millainen on kielitietoinen verkkokurssi?

Verkkokurssin aloittaminen ja suorittaminen voi olla oppijalle uusi ja jännittävä kokemus. Oppija saattaa olla epävarma esimerkiksi omista tietoteknisistä taidoistaan tai digilaitteidensa toimivuudesta ja riittävyydestä. Oppijaa saattaa helpottaa esimerkiksi se, että opettajan läsnäolo tuntuu, näkyy ja kuuluu itsenäisestikin suoritettavalla verkkokurssilla. Esimerkiksi opettajan valokuva tai videotervehdys kurssin aluksi ja palaute kurssin aikana lisää vuorovaikutusta ja luo tunteen siitä, että kurssin takana on oikea ihminen. Vuorovaikutus onkin verkkokurssilla tärkeää ja sitä voi verkossa olla oppijan ja opettajan, oppijan ja oppijan sekä oppijan ja oppimisalustan välillä.

Pedaopettaja Tiia Kaakkurivaara kävi maalis-toukokuun aikana Haaga-Helian järjestämän koulutuksen, jossa käsiteltiin kieli- ja kulttuuritietoisuutta sekä saavutettavuutta verkko-opintojen näkökulmasta. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä olivat muun muassa verkko-oppimisympäristöjen kulttuurisidonnaiset visuaaliset merkkijärjestelmät, monilukutaito, digitaalisten järjestelmien kieli, verkkoaineistojen saavutettavuus sekä kaikkien näiden vaikutus kieli- ja kulttuuritietoisuuteen. Verkko-opiskelussa läsnä on yhtä aikaa monta eri kieltä, muun muassa suomen kieli, englanti (joka on yleensä sovellusten ja järjestelmien kieli), oppijan oma äidinkieli, oman ammattialan tai oppiaineen kieli, tietotekniikan kieli ja käsitteet sekä kuvien ja muiden merkkijärjestelmien kieli. Verkkokursseilla kieleen ja sen käyttöön kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.

Koulutukseen kuului myös kehittämistehtävän tekeminen, jonka tavoitteena oli muokata jotakin oman oppilaitoksen verkko-oppimisympäristöä kielitietoisemmaksi. Yto-aineiden verkko-opettajien kokouksessa Tiia Kaakkurivaara kysyi, kuka haluaisi, että tämän verkkototeutusta käytäisiin läpi kielitietoisesta näkökulmasta. Ja ilahduttavasti mukaan saatiin heti yksi yto-verkkototeutus, matemaattis-luonnontieteellinen aine, jolle tyypillistä on esittää melko yksinkertaisetkin asiat kielellisesti vaikeasti.

Kielitietoisuuden näkökulmasta ehdotuksena oli muun muassa alan sanaston tekeminen verkkototeutuksen eri osiin, ja sanastoa voitaisiin harjoitella erilaisilla opiskelijaa aktivoivilla harjoituksilla, joita voi tehdä esimerkiksi Kahootin, Wordwallin, GoConqr-sovelluksen, Moodlessa H5P-lisäosan tai Teamsissa Wikin avulla. Lisäksi katsottiin esimerkiksi, oliko kielessä lauserakenteita tai sanojen muotoja, jotka saattoivat vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä sekä pohdittiin yleisesti oppimisalustan saavutettavuuteen liittyviä asioita.

Kielitietoinen opetus on monikanavaista. Miten se toteutuu verkkokursseilla? Onko mahdollista esittää asioita esimerkiksi videoiden avulla? Voisiko ainakin tärkeimmät ja keskeisimmät asiat esittää kahdessa eri muodossa? Mahdollisuuksien mukaan verkkokursseillakin kannattaa käyttää kuvia, piirroksia ja muita apukeinoja asioiden selventämiseen. Valokuvien käytössä on hyvä ottaa huomioon monimuotoisuus. Kannattaa myös muistaa, että opettaja voi omilla visuaalisilla valinnoillaan joko tukea oppijan osallisuutta tai saada aikaan ulkopuolisuuden tunnetta. Lisäksi kuvilla pitäisi olla tekstivastine.

Verkkokurssista kannattaa rakentaa mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. Pitkiä virkkeitä, lauseita ja tekstipätkiä olisi hyvä välttää, mutta myös kurssitasolla selkeyteen ja johdonmukaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Aloitukset, lopetukset ja uuteen aiheeseen siirtymiset tulisi ilmaista mahdollisimman selkeästi, että oppija tietää aina, milloin uusi aihe alkaa ja vanha loppuu. On tärkeää, että oppija ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä verkkokurssilla pitää tehdä ja miten hänen täytyy se tehdä. Näin oppijalla ei mene aikaa työskentelytapojen oppimiseen. Oppijan kannalta on yleensä selkeämpää, jos koko verkkokurssi on yhdellä alustalla, esimerkiksi Moodlessa.

Verkossa käytettävät symbolit ja kuvakkeet eivät aina ole kovin selkeitä. Esimerkiksi Moodlen kuvakkeista voi olla vaikea ymmärtää, mitä niistä klikkaamalla tapahtuu. Kuvakkeisiin opettaja ei itse voi vaikuttaa, mutta on hyvä muistaa, että niiden etsimiseen ja käyttämiseen voi kulua oppijan aikaa.

 

Kirjoittajat

Tiia Kaakkurivara ja Maria Valkama

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.