Lukuvinkki: Aivot oppimassa

Näin aivot oppivat – Minna Huotilainen, PS-kustannus, 2019

Minna Huotilaisen Näin aivot oppivat -kirja on perusteos oppimisen tutkimuksista. Lukemalla tämän kirjan ymmärrät, miksi aivot tarvitsevat yöunen ja kuinka nuorissa ryhmäpaine vaikuttaa myös toimintaan. Kirjan parhaan annin olen tiivistänyt neljään kohtaan.

Nämä ovat: 1) näin opit hyvin, 2) mitä oppiminen voisi olla, 3) nuoret oppivat ja 4) työelämässäkin opitaan.

Opit hyvin, kun jaat lukemisen usealle päivälle. Tieto siirtyy yöllä pysyväksi osaamiseksi, ja useana yönä siirrettynä tieto jää paremmin mieleen. Muista myös nukkua hyvin noina öinä, jotta tallennus on virheettömämpää. Oppiessa voit myös testata itseäsi. Kaikenlainen sanastotestaus, käsitetestaus ja miksi-kysymykset auttavat sinua sisäistämään oppimisen. Kun olet oppitunnilla, joko opettajana tai oppijana, voit ihmetellä vaikkapa, miksi muuraus täytyy tehdä näin – tai miksi lääkelaskut täytyy laskea oikein? Aikuisoppijana voimme ihmetellä vaikkapa miksi on tärkeää osata merimerkit tai miksi jossain asanassa on tärkeää hengittää oikein. Vinkkinä kirjasta vielä lisäksi: älä opiskele liian pitkään samaa asiaa – vaihda viimeistään tunnin välein ja harkitse päiväunia, sillä tieto siirtyy myös niiden aikaan. Jännittävä lisä on myös paikkamuisti. Olen itse huomannut äänikirjoja kuunnellessa, että on hyvin helppoa palauttaa tekstin kohta siihen paikkaan, jossa kuulin tietyn luvun. Pajtim Statovcin Bollan alun kuuntelin Liisankatua kävellessäni Helsingissä, ja alun sotilas heitti henkensä R-kioskin kohdalla.

Oppimiseen liittyviä pohdintoja ja ajatuksia ovat mm. se, että miksi oppimisesta on tippunut liike pois. Antiikin Kreikassa opettaja käveleskeli ja kertoili asioita seuraavalle oppijakunnalle. Miksi olemme jääneet oppimisessa paikalleen? On lisäksi tutkittu, että liike lisää aivoissa dopamiinia (mielihyvähormonia). Sen määrä lisääntyy liikkuessa ja näin ollen liikkeessä tapahtuvasta oppimisesta tulee nautinto! Liikunta kasvattaa myös muistikapasiteettia ja aamuisin tapahtuva liike keskittymiskykyä. Ruokailu on erityisen tärkeää: jos et syö, ei aivotkaan saa energiaa toimintoihinsa. Miten voit tällöin oppia?

Nuorten aivot ovat muutoksessa. Nuoren aivoissa toiminnanohjaus ja otsalohkon tarkkaavaisuus kehittyy. Lisäksi palkkiojärjestelmä muotoutuu malliinsa. Nämä muutokset vaikuttavat myös oppimiseen. Nuoren aivoille on parasta nukkua hyvin, syödä monipuolisesti ja liikkua sopivasti. Näin kehokin voi paremmin. Jännittävä tutkimus oli tehty teini-ikäisillä hiirillä. Ryhmäpaine löytyy myös heiltä: hiiret juopottelivat enemmän kolmen hengen ryhmissä kuin yksin! Nuoria voi kannustaa myös pelaamiseen: pelaavien nuorten muistitoiminnot ovat parempia kuin muiden.

Aivot, kasvot
Kuva: David Matos. Unsplash.com

 

Työssä aivot kohtaavat oppimisen kannalta monenlaisia asioita. Ergonomiset ja toimivat työvälineet tukevat työssä oppimista ja toimimista, kun taas meluisa työympäristö, jatkuvat keskeytykset ja tehtävästä toiseen hyppiminen kuormittavat. Työuupumisessa työnteko tulee raskaammaksi, koska muisti ja keskittymiskyky heikkenee. Kun koulutamme, muistammehan organisoida koulutuksen niin, että kouluttaja on perillä siitä mitä tekee ja kouluttautuvat tietävät, mitä heidän oletetaan oppivan koulutuksen aikana. Työtehtäviin liittyvä omistajuuden tunne tuo oppimisen ilon ja halun. Me opimme uusia työtehtäviä tehdessämme. On sanottu myös, että noin 80 % aikuisen työssä tarvitsemista taidoista on opittu työtä tehden. Kaikki se kouluttautuminen, onko ollut turhaa 😉 ? Kun tavoitteena on oppia uusia asioita työssä, pitäisi karsia tavallista työkuormaa. Tämä on asia, jota emme juurikaan ole ajatelleet työaikoja ja -tehtäviä pohtiessamme ja sopiessamme. Toki on muitakin realiteetteja kuin aivoterveys, esimerkkinä vaikkapa taloudelliset seikat. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että muuttuvassa yhteiskunnassamme kouluttautumatta jättäytyminen ei ole vaihtoehto!

Lopuksi Huotilainen kirjoittaa vielä erikseen oppimisen osa-alueista. Nämä voisi tiivistetysti kirjata ylös:

  • Opi lukemaan
  • Tarvitset matemaattisia taitoja
  • Käsillä tekeminen, taide ja kulttuuri opettavat oppimaan
  • Kielet rassaavat aivoja, opit muutakin kuin puhumaan 😊

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pohtivat motivaation puutetta oppimisessa tai innostuvat käsillä tekemisestä. Opettajat ja kaikki työtätekevät löytävät kirjasta uusia näkökulmia väitteiden tueksi!

Kirjan luki: Elise Nyyssönen, elinikäinen oppija (ja pedagoginen päällikkö)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.