Verkko-ohjaus vauhdittamassa työelämässä oppimista – CASE: Soten jotsi

Sosiaali- ja terveysalan jotsissa (joustavassa oppimisympäristössä) testattiin syksyllä 2019 työelämässä oppimisen verkko-ohjausta. Opettaja Maija-Riitta Virkki kertoo, millaiseen kehykseen verkko-ohjaus upposi ja mitä pilotissa opittiin.

Verkko-ohjauksen hyödyntäminen työpaikalla avartaa ja kehittää työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta. Verkko-ohjauksella työpaikalla tarkoitetaan viivästettyä tai reaaliaikaista ohjausta. Ohjauksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Pilotissa mukana olleet työpaikkaohjaajat eivät olleet aikaisemmin käyttäneet tietokonetta tai tablettia viestintäkanavana opiskelijan ohjauksen tukena. Verkko-ohjaus voi toteutua fyysisestä ajasta tai paikasta riippumatta, mutta toisaalta tällaisen ohjauksen käyttö edellyttää hyviä ennakkovalmisteluja – ja siitä näkökulmasta katsottuna tämä ohjausmalli vie ehkä enemmän aikaa ja edellyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaavalta opettajalta erittäin hyviä vuorovaikutustaitoja sekä valmennuksellista työotetta. Vaikka ohjaus tapahtuu osittain verkossa, eivät ohjausprosessin tavoitteet tai menetelmät poikkea perinteisestä työpaikkaohjausprosessista. Pilotin perusteella yhteistyön muodot monipuolistuivat, ohjaavan opettajan saavutettavuus lisääntyi ja opiskelijan motivoituneisuus seurata omaa kehitystään palautteen perusteella syveni.

 Oman asiantuntijuuden näkökulmasta koen, että myös luottamus työpaikan ja oppilaitoksen kesken parani, koska yhteiset tavoitteet tulivat opiskelijan ohjauksessa paremmin näkyviksi. Tavoitteita on mahdollista myös pilkkoa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja työtehtävien oppimisen kannalta mielekkäämmäksi kokonaisuuksiksi. Verkko-ohjaus tukee sekä opiskelijan että myös ohjaavan opettajan taitojen kehittymistä ja monipuolistumista. Verkko-ohjaus menetelmänä jakaa valtaa ja vastuuta myös henkilökohtaistamiseen peilaten.

 

Photo by BRUNO CERVERA on Unsplash

 

Verkko-ohjauksen toteutus ja sen vaiheita opiskelijan oppimisprosessin näkökulmasta

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on monimuotoista. Opiskelijan oppimisprosessi muotoutuu sen mukaan, millainen on hänen lähtötasonsa. Verkko-ohjauksen keinoin voidaan myös tukea ja antaa reaaliaikaista palautetta opiskelijalle. Tämän pilotin kautta sekä työpaikkaohjaajilta sekä opiskelijoilta saadun palautteen perusteella verkko-ohjaus määritellään myös osallistavana menetelmänä. Työvaltaisessa oppimisessa verkko-ohjaus ei siis jää erilliseksi keinoksi tai rutiinimaisten toimintatapojen pönkittäjäksi. Tässä pilotissa tavoitteena oli myös tarkastella ammattiin opiskelevan lähihoitajaopiskelijan oman ammatillisen identiteetin syntymisen prosessia ja sen vaiheita ammatillisen kasvun ja kehittymisen suuntaisesti. Verkko-ohjauksen yhtenä tavoitteena oli tukea pilotissa mukana olleiden opiskelijoiden lähihoitajan ammatti-identiteetin vahvistumista.

Verkossa ohjaus palvelee parhaiten opiskelijoita, joilla on riittävä suomen kielen taito, ymmärrys peruskäsitteistä ja kyky soveltaa omia vahvuuksiaan, mielenkiinnon kohteitaan ja harrastuksiaan. Säännöllinen verkko-ohjaus tukee opiskelijan uusien taitojen kehittymistä. Opiskelijoilla oli havaittavissa jaksoillaan oppimisessa tai ammatillisessa kasvussaan seuraavia vaiheita:

    • kehittyminen ohjauksen vastaanottamisessa ja palautteen saamisessa sekä sen soveltamisessa
    • epävarmuuden kestäminen tai vaikeiden asioiden kohtaaminen
    • aiempien jaksojen tai aiemmin opitun ja ennakkokäsitysten säröytyminen
    • opitun uudelleen kehystyminen ja
    • toiminnallistuminen, eli opiskelijan oppimisen ja omien kykyjen kehittyminen ja näin osallisuuden kautta toimijuuden vahvistuminen.

Verkko-ohjauksessa kiinnitettiin huomiota opiskelijoiden oman motivaation ja työpaikan tapojen ja sääntöjen nopeaan hahmottamiseen. Verkko-ohjauksen päätavoitteena oli tukea opiskelijoita sitoutumaan ja kiinnittymään oppimisen haasteista huolimatta oppimiseen.

Verkkotapaamiset suunniteltiin siten, että niiden aikana sovittiin ja suunniteltiin opiskelijoiden saaman palautteen pohjalta ns. välitavoitteet. Välitavoitteiden saavuttamiseksi opettaja kirjasi jokaiselle omat kirjalliset ohjeet sen mukaan, mitä Skype-palavereissa sovittiin. Kirjalliset ohjeet lähetettiin myös työpaikkaohjaajien sähköposteihin, jotta ne olisivat sujuvoittaneet itse ohjausta työtilanteissa. Kirjallisissa lisäohjeissa kiinnitettiin huomiota ohjeiden selkokielisyyteen ja  aikataulussa pysymiseen sovituissa tehtävissä.

Photo by Charles Deluvio on Unsplash

 

Miten verkko-ohjaus tukee oppijan toimijuutta ja kehittymistä?

Verkko-ohjauksessa on keskeistä reflektoiva ohjaus- ja toimintaote. Työpaikkaohjaajien taidot saattavat olla hyvinkin erilaisia ja ohjaavalta opettajalta vaaditaan mielestäni heittäytymiskykyä, innostuneisuutta, mutta myös tarkoissa rakenteissa ja aikataulussa pysymistä. Dialogisuus verkko-ohjauksessa tarkoittaa oman asiantuntijuuden näkökulmasta erityisesti ymmärrystä kuunnella, tarkentaa ja esittää oppijan edistymistä tukevia ohjauskysymyksiä. Onnistuessaan verkko-ohjaustapaamiset edistävät kaikkien tasavertaisuutta sekä moniäänisyyttä. Verkko-ohjauksessa luottamus ja sen rakentuminen opiskelijan, työpaikkaohjaajan sekä ohjaavan opettajan välillä on keskeistä. Mielestäni verkko-ohjaus tukee opiskelijan toimintakykyä ja osallisuutta, kiinnittymistä oppimiseen työpaikalla sekä sitoutumista omaan kehittymiseen sekä oppimiseen.

Muita tässä kokeilussa havaittuja etuja ovat:

    • ohjauksen saavutettavuuden paraneminen
    • ajasta ja paikasta riippumatonta ohjaus
    • mobiililaitteiden käyttö eli tavoitettavuus lisää oppijan sitoutumista ja kytkeytymistä oppimiseen. Näin huomioidaan erilaiset opiskelijat
    • matala kynnys; helpottaa onnistumisia ja  opiskelijan saattaa olla helpompi ilmaista itseään puheella tai keskustellen, verkko-ohjauksesta jää aina jälki, ohjaus toimii siis monikanavaisesti
    • verkko-ohjaus on esteetöntä ja se myös mahdollistaa oppimisprosessin ohjauksen
    • vallan ja vastuun jakautuminen tasaisemmin ohjaussuhteessa

Haasteita tässä kokeilussa aiheuttivat:

    • vuorovaikutuksen tasalaatuisuus ja epävarmuuden tunne (palaute, tunteiden huomioon ottaminen on verkko-ohjauksessa haasteellisempaa)
    • tekniset ongelmat
    • opiskelijat saattavat aluksi vierastaa teknologian käyttöä ohjauksessa.

Lähteet

Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa.

Opetushallitus.2015. Osaamisperustaisuus todeksi- askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille TUTKE  2- toimeenpanon tukimateriaali. Oppaat ja käsikirjat 9. Opetushallitus, Helsinki

Stenlund, A. 2011. Osallistava pedagogiikka ja opintoihin kiinnittyminen. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Artikkelin kirjoitti opettaja Maija-Riitta Virkki. Verkko-ohjauksen pilottia testattiin ohjauksen strategiarahoituksessa (OKM). Mm. näiden havaintojen pohjalta luotiin Omniaan verkko-ohjauksen laatukriteerit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.